Olen aloittanut Petersin kirjan suomentamisen ja olen itse asiassa kääntänyt siitä jo noin kolmasosan. Paljon on vielä jäänyt kysymysmerkkejä esimerkiksi kirjoitusasujen suhteen.

Minulla on alkuperäisteos vain pokkarina ja koska en halunnut pitää koko ajan pokkaria auki toisella kädelläni, tein niin, että skannasin sivut koneelleni. Suurin osa skanneista onnistui todella hyvin ja olen joutunut tarkistamaan epäselviä sanoja vain silloin tällöin. Tämä oli itse asiassa veljeni ehdotus.

Olen tehnyt periaatepäätöksen, että kaikki hahmot teitittelevät toisiaan paitsi jos he ovat niin tuttuja toisilleen, että sinuttelu olisi luontevaa (esim. veljekset). Palvelijoiden puhuttelu on hieman hankalampi tapaus, mutta minusta 1800-luvulla palvelijoita voitiin hyvin teititellä, vaikka alempaa asemaa osoitettiin käyttämällä etunimeä. Periaatteessa Suomessa käytettiin myös "hän" puhuttelua kiertämässä kokonaan sinuttelun ja teitittelyn. Mutta ainakaan tässä vaiheessa en ole lähtenyt käyttämää sitä. Pitänee miettiä sitä vielä uudestaan hiontakierroksella.

Muutama egyptiläinen puhuu englantia voimakkaasti murtaen. Mikäköhän suomenkielessä olisi hirveän vaikeaa opetella? Siis taivutusmuotojen ja yhdyssanojen lisäksi. :)