Löysin kuitenkin Mooren runon suomennoksen. Sinikka Salokorpi on näköjään suomentanut nimellä Jouluaattoiltana. Ehkäpä uskaltaisin sittenkin heittää rivin käännöksen  "kuin namu suussa sulisi", vaikka epäilen edelleen kuinka monelle se sanoo mitään.

Hahmojen puhuttelu on jälleen noussut murheenkryyniksi. Olen tehnyt alustavan linjanvedon, että sisarukset ja muut toisilleen tutut hahmot sinuttelevat toisiaan ja muut teitittelevät. Vaikka Corwinin puhe on kyllä sen verran rentoa, että teitittely tuntuu kuitenkin hieman kankealta. Mutta toisaalta, kuinka moni aikuinen olisi 70-luvun Suomessa siitä vaan sinutellut vaikka lääkäriä?

Hahmojen puhekieli on vaikeampaa suomentaa kuin Leiberin kieli. Se on täynnä kuvakieltä ja vertauksia. Toisaalta se on rakenteellisesti helpompaa. Hahmot puhuvat usein myös hyvin epämääräisesti, mikä on osoittautunut yllättävän vaikeaksi kääntää. Jos suomeksi kysellään "yritätkö tehdä sen?" lukijan ajatukset voivat mennä hieman eri asioihin kuin kuninkuuden tavoitteluun. :)