Mietin parhaillaan, mitä tekisin "aye" sanalle, jota Leiber ilmeisesti käyttää lähinnä luomaan tunnelmaa. Puhujat kun eivät muuten käytä murre- tai slangisanoja (luojan kiitos! ne ovat aivan pirullisia käännettäviä).

Tällä hetkellä väliaikaisena ratkaisuna olen kääntänyt sen "niinpä"ksi, mutta en ole siihen oikein tyytyväinen. Helpointa olisi tietysti vain kylmästi jättää "aye"t dialogiin. Tätä olen nähnyt eräiden muiden harrastavan ja muistaakseni jopa jonkin elokuvan tekstitykseen oli jätetty "aye"t.

Sinällään "aye" on tietysti pelkkä myöntymisen merkki. Mutta se luo tunnelmaa hieman kaukaisemmasta ja erilaisesta ajasta. Kyllä-sanan synonyymejahan suomesta löytyy vaikka millä mitalla, mutta harvempi niistä tuo mitään vastaavaa tuntua.

Toiseksi helpointa olisi tietysti vain jättää se pois, mikä alkaa tuntua entistä houkuttelevammalta...